Vuosi 2020 toi mukanaan uusia haasteita rakennusalalle

Uuden vuosikymmenen ensimmäinen vuosi toi meille aivan uutta pähkäiltävää, kun näkymätön vihollinen pysäytti liikenteen ja kaupankäynnin kuin seinään. Rakennusala on toistaiseksi saanut jatkaa toimintaansa lähes normaalisti – vaikkakin tilanne on vaatinut myös kehittymistä ja sopeutumista.

Rakennusalan vuosi

Rakennuskorjausala on työvoimavaltainen toimiala ja sen automatisointi on lähes mahdotonta. Etätöitä voidaan tehdä raportoinnin osalta, mutta ilman katselmuksia ja työmaalla tehtävää valvontaa eivät työt etene. Uudisrakennuspuoli on joutunut jonkin verran sopeuttamaan toimintojaan ulkomaalaisen työvoiman ohjauksessa. Siellä heidän osuutensa kokonaispanoksesta on niin merkittävä.

Nyt päättäjät ovat käyneet keskustelua kotitalousvähennysten määrän laskemisesta. Se olisi rakennusalan kannalta katastrofaalinen päätös. Rakennusalalla harmaa talous on ollut todella suuri ongelma ja vaikeasti kitkettävissä. Pienet remontit ja kunnossapidot ovat pelkästään työllistämismielessä todella tärkeitä. On ensiarvoisen tärkeää, että työn teettäjä saa huojennuksia, jotta työ voidaan teettää ammattilaisella.

Kodin ja pihojen kunnostusbuumi

Niin kuin aina, tässäkin tilanteessa on voittajia ja häviäjiä. Rautakaupoissa kauppa on käynyt erinomaisesti. Varsinkin kesän koettaessa alkoi varisnainen pihojen kohennusbuumi. Rahat ja aika, jotka nyt matkailulta säästyvät ovat ohjautuneet kodin yllä- ja kunnossapitoon.
Etätyöt näyttävät jatkuvan lomien jälkeenkin. Uusia, pysyvämpiä ratkaisuita etätöihin on etsitty ja yritysten päättäjät ovat nostaneet esiin myös niin sanotun hybridimallin. Tätä kehitetään myös kustannustehokkuuden saavuttamiseksi. Tilamuutokset ja työergonomia kotioloissa tulevat olemaan kehittyviä trendejä.

Miksipä ei siis panostettaisi kodin viihtyisyyden ja paremman työergonomian lisäämiseen, koska siellä vietetään niin paljon aikaa? Taloyhtiötkin ovat alkaneet kartoittaa yhteisiä tilojaan, josko niitä voitaisiin hyödyntää etätyöskentelyyn. Yhteen hiileen puhaltamista kaivataan nyt joka saralla.

Kuinka meidän käy?

Tällä hetkellä Suomi paistattelee ”vähiten kärsineiden” joukossa, kun katsotaan kylmästi numeroita ja tilastoja. Mitään tietoa tilanteen laukeamisesta tai varsinkaan epävakaiden olojen kestosta ei kuitenkaan ole. Varmaa on vain, että kyseessä on suuri myllerrys. Koronan ansiosta suurin osa ihmisistä on joutunut – ainakin jollain tasolla – pysähtymään ja miettimään uransa ja koko systeemin toimintamekanismeja.

Asioista päättävillä tahoilla on parhaillaan menossa neuvottelut siitä, kuinka tässä epävarmassa tilanteessa pitäisi yhteisiä varoja jakaa ja käyttää, jotta saataisiin luotua tulevaisuuden uskoa. Päättäjät ovat nyt keskittyneet lähinnä tulipalojen sammuttamiseen.
Kattava joukkoliikenne pääkaupunkiseudulla on kärsinyt asiakaskadosta. Myös konttorien vajaakäyttö tulee vaikuttamaan julkisten tilojen uudelleenjärjestelyihin. Isojen toimitilojen omistajat ovat varmasti tämän jo noteeranneetkin.

Valtion rooli

Valtion rooli elvyttäjänä tiukassa taloustilanteessa on aina ollut tavoite. Verovaroja suunnataan rakennusinvestointeihin, koska ne ihan tutkitustikin ovat hyviä työllistäjiä. Kestävän kehityksen nimissä olisi tärkeää pitää yllä myös olemassa olevaa rakennuskantaa. Nyt on oiva tilaisuus saada sisäilmakorjaukset liikkeelle. Näihin korjauksiin on saatu myös jo sertifioituja korjaustapoja ja koulutettuja asentajia. Eurofinssin ylläpitämiltä nettisivuilta löytyy sertifioitujen henkilöiden ja yritysten tiedot. Kyse on kuitenkin erikoisosaamisesta, jossa tieto, tuotteet ja kokemus karttuvat koko ajan.

Kohti tulevaa

Vaikka olosuhteet ovat vähintäänkin haastavat, rakennusala on pystynyt sinnittelemään hyvin mullistusten jaloissa toistaiseksi. Uusia toimintamalleja on kehitetty ja keskitytty entistä enemmän ihmisten turvallisuuteen. Uudispuolella iso haaste on ollut matkustusmääräysten noudattaminen jatkuvasti vaihtuvissa ohjeistuksissa. Suurissa rakennusprojekteissahan valtaosa työntekijöistä on ulkomailta tulleita. Tämä vaatii viranomaisilta paljon, jotta resurssit riittävät ja ne kohdennetaan oikein.