Elämme ajassa, jossa kaikkea tuotantoa tarkastellaan ympäristöystävällisyyden ja varsinkin hiilijalanjäljen suuruuden perusteella. Buumi on nyt tapissa. Olen aiemmin kirjoittanut siitä, kuinka vanhan rakennuskannan purkaminen uudisrakentamisen tieltä on kiihtynyt jatkuvasti. Suomessa puretaan vuosittain noin 4 000 rakennusta. Julkisista rakennuksista tähtäimessä ovat olleet lähinnä 1970-luvulla rakennetut koulurakennukset. Usein tätäkin valittua toimintatapaa perustellaan ilmastosyillä.
Onko purkaminen ekologista?
Ekologisuuden kannalta ihan ”maallikonankin” arvioin, että ei voi olla kovin rakentavaa ilmaston ym. kannalta purkaa satoja kuutioita pois ja tehdä uutta tilalle. Yleensä purkamista ja uudisrakentamista perustellaan sillä, että uuden tekniikan ansiosta voidaan saavuttaa säästöjä esimerkiksi vähemmän energiaa kuluttavilla rakennuksilla.
Asiaa on tutkittu Tampereen yliopistossa ja siitä on julkaistu artikkeli ainakin Rakennuslehdessä otsikolla Peruskorjaus on elinkaariedullinen ilmastoteko purkamiseen verrattuna (julk. 30.4.2021).
Olen itsekin korostanut aina sitä, että rakennusten elinkaarien tulee olla pitkiä ja niitä ylläpitämään riittää varmasti korjausrakentamisen asiantuntijoita. Täytyy vain sisäistää, että rakennusten huolto ja ylläpito vaatii jatkuvaa tarkkailua ja toimintaa, aivan kuin mikä tahansa muu suurempi tekninen konstruktio. Kertakäyttökulttuuri soveltuu ehkä kaikkein huonoiten rakennusalalle.
Mitä asioita ympäristön kannalta pitäisi huomioida
Rakennuslehden artikkelissa keskitytään tutkimaan hiilijalanjäljen kokoa vertaillen kokonaisvaltaisesti uuden rakentamista vanhan tilalle ja nimenomaan siihen liittyvää energiankulutusta. Alallamme täytyy kuitenkin huomioida myös tavaroiden kierrätettävyys, jätteiden kierrätys ja hankintojen optimointi, kuten materiaalihukan minimointi. Vanhojen rakennusten raaka-aineet ovat huonosti kierrätettävissä ja osanhan on todettu olevan jopa vaarallisia terveydelle. Näiden osalta peli on kierrätyksen osalta auttamattomasti ohi. Peruskorjauksissa nämäkin materiaalit ovat korvattavissa nykyaikaisilla materiaaleilla.
Kun vanhaa rakennuskantaa uusitaan peruskorjauksen avulla, voisi hyvänä kompromissina olla rakennuksen tilojen laajentaminen lisärakennusten avulla. Tässä kaavoittajat ja viranomaset on avainasemassa löytämään joustavuutta esimerkiksi uuden ja vanhan yhdistämiseksi myös arkkitehtoonisesti. Suurimmat haasteet liittyvät ilmanvaihdon uudistamiseen viime vuosisadalla rakennettuihin taloihin. Tekniikka on aina uusittavissa, mutta tämä on taloudellisesti kallista ja silloin päätöksissä painavat hinta sekä energiaystävällisyys. Olemassa oleva tekniikka varmasti toimii korjattuna, mutta energiasäästöt eivät ole niin suuria. Tässäkin olisi hyvä tarkastella kokonaisuutta pitkällä aikavälillä.
Puurakentamisen uusi aalto
Puurakentaminen on selkeästi ottanut uuden askeleen myös suuremmissa kiinteistöissä. Tämä on myös kehittänyt rakentamistekniikkaa ja pelot paloturvallisuudesta ovat hälvenneet uusien paloturvallisuusmääräysten ja niihin liittyvien uudistettujen tekniikoiden ansiosta.
Hiilijalanjälkeä mitattaessa puu on selkeästi betonirakentamista ympäristöystävällisempää. Suomessa hyvää rakennuspuuta on valitettavan huonosti saatavissa. Koko maailmanmarkkinatilanteessa siitä saisi kuitenkin tällä hetkellä varsin hyvän hinnan. Olosuhteet sen luonnonmukaiseen tuotantoon olisivat kyllä täällä erinomaiset kylmästä vuodenajasta huolimatta.
Metsänhoidossa kurssin kääntäminen on hidasta, ja vaatii suunnittelua vähintään puusukupolven päähän. Korjausliikkeet eivät onnistu vuosissa, vaan vaativat vuosikymmeniä. Voimakkaaseen kasvuun tähtäävässä Suomen biotalousstrategiassa keskitytään edelleenkin selluntuotantoon ja muuhun kemialliseen metsäteollisuuteen. Puheissa tavoitellaan myös puun kasvunopeuden lisäämistä edelleen, jotta tälle metsätalouden sektorille riittäisi raaka-ainetta.
Havupuun pikakasvatus olisi edullista kemialliselle metsäteollisuudelle ja bioenergian tuotannolle. Puun laatua pitäisi pystyä ylläpitämään ja parantamaankin, se olisi pitkällä tähtäimellä kaikkien etu. Uskon, että tälle raaka-aineelle on nyt uutta kysyntää aivan uudessa mittakaavassa.
